perjantai 13. toukokuuta 2011

Pupulle pupukrääsää!

Vapun yhteydessä vietin ystävieni kanssa myös omia 18-vuotissynttäreitäni. Päivällä pidin suunnitelmieni mukaan överit lastenkutsut, joissa jokaisella vieraalla (ja minulla) oli hieno Hello Kitty -pahvihattu, ja joissa oli ohjelmana ongintaa ja aarteenetsintää, syömisen ja yleisen juoruamisen lisäksi tietysti.

Pakollinen kakunleikkauskuva. Päälläni on äitini kauhtunut vanha villatakki, sillä ulkona oli kylmä, eikä synttärieni viettopaikassa ollut muuta päälle heitettävää. Kakku on suklaakakku, jonka leivoin itse. Olen aika ylpeä, sillä minun kokkaustaidoillani harvemmin saadaan aikaan mitään samaan aikaan syömäkelpoista ja esteettistä.

Tottakai kakussa oli myös lastenkutsujen tapaan ikäluvun mukainen määrä kynttilöitä. Sääli vain, että kaikki kynttilät ehtivät sammua tuulessa ennen, kuin ehdin niitä itse puhaltaa. Tästä syystä nyrpeä ilme.

Lahjaksi sain kaikkea tarpeellista, turhaa ja tarpeellista turhaa:

Halittavan Einari-pupun!

...yksinäisiin hetkiin juttukaveriksi Harri-pupun!

ja Pinja-pupun!

...ihanan pupupaidan!

...ja pupukorvikset tietysti!

Siilimukin! (toisella puolella lukee "oot niin ihana!")

Possu, eiku the boss, mukin

Suklaata lehtilautasella.

Neljä shottilasia.

Pörrökäsiraudat. Kuulemma tiedän mitä tehdä näillä...

Mellon-pinssin (=ystävä) ja varsinaisena synttäripäivänäni Viivi pakotti minut kulkemaan ympäriinsä tuo 18-pinssi mukanani.

Hiuspannan, huippusöpö!


 Hauskassa kenkärasiassa olevia pastilleja.

Kaksitoista prinsessateemaista kakkukynttilää. Voin laittaa nämä kakkuuni sitten, kun täytän 12!

Pienen pienen paljettihatun.

Leffan. Nyt mulla on hyllyssä jo neljä katsomatonta leffaa, joista osaa en halua, ja osaa en uskalla katsoa yksin! Onneksi Stella ja Lena lupautuivat tulla leffaseurakseni jokin päivä :)
Tämä ihQ-Boxi toimitti lahjapaketin virkaa, mutta sopii jatkossa jonkin pienen (pupu)krääsän säilyttämiseen. Tämän lisäksi sain mukanakannettavankokoisen pahvisen Johnny Deppin, sekä pahvisen Mazdan automaattivaihteistolla.

Lastenkutsujeni jälkeen jatkettiin iltaa vapunjuhlinnan merkeissä. Aloitimme puistoilemalla, mutta siirryimme sitten Nooran luo, mihin jäimme kaikki neljä juhlijaa myös yöksi. 

Kuvamateriaalia on vapunjuhlinnasta melko vähän. Tässä yksi, niistä vähistä kuvista ehkä julkaisukelpoisin. En tiedä mikä ääni päässäni on käskenyt minua laittaa käteni noin... Ehkä Pupulla on pakonomainen tarve näyttää pupunkorvamerkkejä..?

Ja ihan vain pienenä loppuselvennyksenä, että tuo pupukrääsän määrä johtuu siitä, että kaveriporukassani minua kutsutaan nimellä Pupu. En edes tiedä mistä se tulee, kysykää Viiviltä. Minä kai vain käyttäydyn jotenkin pupumaisesti... Kaveriporukassamme tunnetaan myös verbi puputus, mahdollisesti hieman toisella tavalla, kuin miten muut kyseisen sanan käsittäisivät. Ja minähän olen mestaripuputtaja!

Myöskin tuolle paljettihatulle on siinä mielessä tarinansa, että joissakin piireissä minut tunnetaan myös nimellä Hattu. Pupu on kuitenkin yleisempi ja siihen havahdun paremmin kuin Hattuun.

2 kommenttia:

Lilli kirjoitti...

Herkullisen näköinen kakku kyllä :)

Ja ai että miten ihania lahjoja!

Taisi olla erittäin onnistuneet synttärit! ^^

Siitä se vanheneminen sitten alkaa ;) (mutta älä koskaan vanhene liikaa, ainakaan mieleltä, tosin, en usko sen olevan edes mahdollista sinun kohdalla <3).

-Lilli-

trollchild kirjoitti...

Oli juu onnistuneet synttärit!

Tuskin kasvan ikinä henkisesti aikuiseksi, mä oon tämmönen ikiteini :P