tiistai 31. toukokuuta 2011

Käsitöitä ja kävelyä

Aloitetaan tällaisella ei-niin-edustavalla otoksella uusimmasta ompelutekeleestäni. Kyseessä on siis mekko, jossa on tuollaista liituraitaista kangasta, sekä pirteää liilaa (jonka sävy ei tule kuvissa esiin..). Helma on tuollainen repaleinen. Olkaimet ovat satiininauhaa ja olkaimien pituutta voi säätää solmittavan rusetin avulla. Tarvittaessa olkaimet saa myös kokonaan pois. Pahoittelen kuvan mustuutta ja rakeisuutta, en jaksanut tapella kameran, jalustan ja itselaukaisimen kanssa tämän enempää. Varpaani näköjään olivat ujot, joten ne jättäytyivät kuvasta pois. Tai sitten Tottiksella (kamerallani) on jotakin minun varpaitani vastaan!

Bussikortistani loppui kausi ja olen nyt koittanut kävellä bussinkäytön sijaan,  lähinnä välttääkseni bussikortin latauksen kesää vasten. Jossain vaiheessa se lataus kyllä on edessä, mutta jos ei nyt ihan vielä. Olen eilen ja tänään kävellyt kouluun ja kotiin, ja koulumatkojen lisäksi tänään kävelin hakemaan korsettitarvikkeita jostakin korvesta. Matka sinne on erittäin raivostuttava, se kun on liian lähellä mennä bussilla ja vaihtaa bussia torilla, mutta vähän liian kaukana kävelemistä varten, ja pyöränikin pitää tällä hetkellä majaa isäni luona. Kävelinpä nyt kuitenkin, noin 5 tai 6 kilometriä yhteen suuntaan, hakeakseni nämä:

Siinä on neljänkymmenen euron edestä korsetinluita, sekä kaksi plansettia. Tarkoitus olisi siis saada näiden avulla aikaan kolme korsettia. Päätin ostaa samalla kertaa enemmän, vaikka tällä hetkellä onkin vain yksi korsetti tekeillä. Näitä kun ei tosiaan jaksa kovin usein lähteä ostamaan.

Eikä luissa vielä kaikki. Lisäksi tarvittiin sirkkoja, kolme solkea (koristeeksi), sekä nyöriä. Tässä niitä kahdenkymmenen euron edestä. On se loppujen lopuksi ihmeen kallista tuo korsetin teko.  Vaikka tuleehan se silti halvemmaksi, ja saa varmemmin mieleisensä, kuin jos ostaisi valmiin. Onneksi korsetti kuitenkin koostuu aika pienistä paloista, joten kankaat saa melkeimpä jostain jämäpaloista leikattua.

Laitan toki kuvaa, kun korsetti/korsetit valmistuvat :)

Aivan viimeiseksi haluan sanoa vielä, että varokaa Turussa ja lähialueilla tummansinistä Fordia, jota ajaa minun näköiseni ajotaidoton kuski. Tämä lapsi pääsi tänään inssistä läpi!

perjantai 13. toukokuuta 2011

Pupulle pupukrääsää!

Vapun yhteydessä vietin ystävieni kanssa myös omia 18-vuotissynttäreitäni. Päivällä pidin suunnitelmieni mukaan överit lastenkutsut, joissa jokaisella vieraalla (ja minulla) oli hieno Hello Kitty -pahvihattu, ja joissa oli ohjelmana ongintaa ja aarteenetsintää, syömisen ja yleisen juoruamisen lisäksi tietysti.

Pakollinen kakunleikkauskuva. Päälläni on äitini kauhtunut vanha villatakki, sillä ulkona oli kylmä, eikä synttärieni viettopaikassa ollut muuta päälle heitettävää. Kakku on suklaakakku, jonka leivoin itse. Olen aika ylpeä, sillä minun kokkaustaidoillani harvemmin saadaan aikaan mitään samaan aikaan syömäkelpoista ja esteettistä.

Tottakai kakussa oli myös lastenkutsujen tapaan ikäluvun mukainen määrä kynttilöitä. Sääli vain, että kaikki kynttilät ehtivät sammua tuulessa ennen, kuin ehdin niitä itse puhaltaa. Tästä syystä nyrpeä ilme.

Lahjaksi sain kaikkea tarpeellista, turhaa ja tarpeellista turhaa:

Halittavan Einari-pupun!

...yksinäisiin hetkiin juttukaveriksi Harri-pupun!

ja Pinja-pupun!

...ihanan pupupaidan!

...ja pupukorvikset tietysti!

Siilimukin! (toisella puolella lukee "oot niin ihana!")

Possu, eiku the boss, mukin

Suklaata lehtilautasella.

Neljä shottilasia.

Pörrökäsiraudat. Kuulemma tiedän mitä tehdä näillä...

Mellon-pinssin (=ystävä) ja varsinaisena synttäripäivänäni Viivi pakotti minut kulkemaan ympäriinsä tuo 18-pinssi mukanani.

Hiuspannan, huippusöpö!


 Hauskassa kenkärasiassa olevia pastilleja.

Kaksitoista prinsessateemaista kakkukynttilää. Voin laittaa nämä kakkuuni sitten, kun täytän 12!

Pienen pienen paljettihatun.

Leffan. Nyt mulla on hyllyssä jo neljä katsomatonta leffaa, joista osaa en halua, ja osaa en uskalla katsoa yksin! Onneksi Stella ja Lena lupautuivat tulla leffaseurakseni jokin päivä :)
Tämä ihQ-Boxi toimitti lahjapaketin virkaa, mutta sopii jatkossa jonkin pienen (pupu)krääsän säilyttämiseen. Tämän lisäksi sain mukanakannettavankokoisen pahvisen Johnny Deppin, sekä pahvisen Mazdan automaattivaihteistolla.

Lastenkutsujeni jälkeen jatkettiin iltaa vapunjuhlinnan merkeissä. Aloitimme puistoilemalla, mutta siirryimme sitten Nooran luo, mihin jäimme kaikki neljä juhlijaa myös yöksi. 

Kuvamateriaalia on vapunjuhlinnasta melko vähän. Tässä yksi, niistä vähistä kuvista ehkä julkaisukelpoisin. En tiedä mikä ääni päässäni on käskenyt minua laittaa käteni noin... Ehkä Pupulla on pakonomainen tarve näyttää pupunkorvamerkkejä..?

Ja ihan vain pienenä loppuselvennyksenä, että tuo pupukrääsän määrä johtuu siitä, että kaveriporukassani minua kutsutaan nimellä Pupu. En edes tiedä mistä se tulee, kysykää Viiviltä. Minä kai vain käyttäydyn jotenkin pupumaisesti... Kaveriporukassamme tunnetaan myös verbi puputus, mahdollisesti hieman toisella tavalla, kuin miten muut kyseisen sanan käsittäisivät. Ja minähän olen mestaripuputtaja!

Myöskin tuolle paljettihatulle on siinä mielessä tarinansa, että joissakin piireissä minut tunnetaan myös nimellä Hattu. Pupu on kuitenkin yleisempi ja siihen havahdun paremmin kuin Hattuun.