perjantai 29. lokakuuta 2010

Söpöilyä

Tässä tämän päiväinen ulkonäköni. Päässä oleva minisilinteri, sekä sen valkoinen (irrotettava) kukkanen ovat itsetekemiäni. Cameerintaneula on H&M:stä, bolero Ellokselta ja pitsikauluksinen toppi Lontoon Primarkista. Myös hame on itse ompelemani. Lisäksi jalassa oli vaaleat sukkahousut, mustat polvisukat ruseteilla, sekä brokadikuvioiset ballerinat.

Pahoittelen kuvan surkeaa rajausta. Kamerallani ei pysty ottamaan pystykuvia itselaukaisimella, koska se ei pysy pystyssä yksikseen. On erittäin haastavaa saada edes osa itsestä mahtumaan vaakakuvaan niin, että olisi silti riittävän lähellä kameraa yksityiskohtien näkyvyyden kannalta. Lisäksi sählään tuossa kuvassa jotain ihan omaa (kuten hyvin usein..) ja siksi käteni ovat vähän kummallisesti. 

Ulkona hiippailin tällainen ompelemani uusi (talvi)takki päällä. Sain tämän eilen valmiiksi. Jouduin vähän miettimään vanhojenpukuani uudelleen, sillä käytinkin siihen varattua mustaa kuviokangasta tähän takkiin. Kyllä siitä riittää vielä vanhojenpukuunikin (jonka olen kyllä jo aloittanut). Musta pörrökangas, jota löytyy kauluksesta ja hihoista, toimii myös vuorina. Lisäksi takin miehustassa on villavatiinia. Tämä on siis yllättävän lämmin. Pörrökankaan ostin jo noin vuosi sitten, tarkoituksena tehdä siitä talvitakki, jossa pörrökangas olisi päällikankaana. Tulinkin näemmä toisiin aatoksiin. 

Olin ensin aikeissa laittaa takin eteen kolme nappia, mutta koska vihaan napinläpien tekemistä, suunnittelin vähän uudelleen. Tuo kangas, joka on hieman joustavaa, ei suostunut yhteistyöhön ompelukoneeni napinläpiohjelman kanssa, kun yritin koetilkkuun reikiä taiteilla. Napinläpi olisi epäonnistuessaan voinut pilata koko takin, joten ostinkin Muotinapista tuollaiset koukerolenkit.

Pörrökankaasta tein myös muhvin, josta en laita kuvaa. Se on vielä toistaiseksi ehkä liiankin lämmin, mutta tulen varmasti nauttimaan muhvin omistajuudesta sitten kun on yli 20 astetta pakkasta. Pörrökangasta on vieläkin melko runsaasti jäljellä. Suunnitteilla on vielä vaikka mitä lämpöistä.

Ystäväni Noora oli syyslomalla Espanjassa ja toi minulle sieltä tuliaiseksi viuhkan. Entinen viuhkani onkin "lievästi" kärsinyt. Se on teipattu useaan kertaan ja hajosi nyt lopulta niin, että sen korjaamisessa olisi hirveä vaiva, eikä se siltikään korjaantuisi nätisti. Tämä viuhka on toiselta puolen erilainen kuin toiselta. Minusta on kiva, että se on molemmin päin oikein päin, eikä siinä ole nurjaa puolta. Tämä puinen viuhka on myös paljon tehokkaampi, kuin entinen kangasviuhkani.

2 kommenttia:

Lilli kirjoitti...

Aivan ihana takki! Siitä tulee mieleen juuri katsomani leffa Jane Austenin jalanjäljillä :) Näen tuon takin kanssa ihanan ison pitkän hameen ja upeita nutturoita :D Voi kun itsekin taas osaisi <3

-Lilli-

trollchild kirjoitti...

Kiitoksia, tykkään itsekin tuosta takista kovasti paljon :)