lauantai 30. tammikuuta 2010

Ihmevempaimia ja kliseisiä tuliaisia

Ellokselta tilaamani hame ja liivi ovat saapuneet jo yli viikko sitten, mutta nyt vasta pystyn laittamaan niistä kuvia. 
liivi
Ensin kuva liivistä. Tykkään tästä valtavasti.  Yltää vain vyötärölle asti, joten kaikessa miehekkyydessään tämä on naisellinen. Tämän kun laittaa vaikkapa farkkujen ja minisilinterin kanssa (ja tietysti paita liivin alle) niin näytän ihan friikkisirkukseni tirehtööriltä<3 Harmi, että tämä ei oikein pääse oikeuksiinsa mustan paidan päällä. Se kun ei sillon näy juuri mihinkään. Kaikki värilliset paitani ovat toppeja, joita ei näin talvella pahemmin pysty käyttämään... Täytyy kai vain odottaa, että kevät tulee :( Ärsyttävää, kun kylmyys estää pukeutumasta haluamallaan tavalla...
 
hame
Liivin kaverina tuli pitkä musta salsahame. Boleroa odottelen huhtikuun loppuun...

Äidin varastoista löytyi taas jotain aivan ihastuttavan upeaa. Nimittäin superhienot hiuspinnit. Ovat kuulemma Amerikasta ostetut, ja äiti väittää kovasti tarjonnensa näitä pinnejä minulle joskus, mutta en ole sitten ottanut... En ymmärrä miksen ole niitä sillon huolinut.
pinnit
Tällaisista pinneistä siis kyse. En ole suurikaan hiuspinnienkäyttäjä, mutta nämä ovat jo niin hienot, että näitä on ihan pakko päästä käyttämään. Iiiihanat! Toisessa oli tuo "kivi" vähän lohjennut, mutta korjailin sitä parhaani mukaan läpinäkyvällä kynsilakalla. Eikä lohkeamaa edes huomaa, ellei ihan tosissaan tarkastele :)
 
Seuraava kapistus ei oikeastaan kuuluisi tyyliblogiin, mutta se on niin ihmeellisen näköinen vehje, että pakko se on esitellä... Tällainen oli nimittäin jätetty pöydälleni:
Ihmevempain
Arvaatkos mikä vempain tämä on? Minä en arvannut, jouduin kysymään äidiltä, mitä kummaa hän on minulle lahjoittanut. Sen jälkeen ihmettelin, miksen keksinyt sitä itse. Alkuun luulin tätä joksikin hyvin kummalliseksi harpiksi, mutta kyseessä onkin pieni kameranjalusta! Totti-Mikael (sillä nimellä kameraani kutsun) ei tosin tullut tämän kanssa kovin hyvin toimeen. Tuo on tarkoitettu hennommalle kameralle, kuin minun Tottikseni. Tottis jäi vinoon, eikä tuo muutenkaan ollut kovin tukeva jalusta sille. Mutta onhan minulla yhä Rauno (kevyt pieni digipokkarini) jonka kanssa tämä ihmevempain ehkä tulee toimeen paremmin :)
 
Nyt olenkin käsitellyt kaikki muut mainitsemisen arvoiset aiheet, paitsi sen, että äitini kävi Pariisissa, ja toi minulle sieltä tuliaisia.
eiffeli
Onko enää mitään kliseisempää Pariisin matkamuistoa, kuin pieni Eiffel-torni? En tiedä, mutta minä oikein erikseen tilasin äidiltä tämmöisen.

Tämä sopii huoneeni koristukseksi. Onhan minulla täällä jo Lontoon peltinen Harrods ja pari postikorttikuvaa puhelinkopista ja Tower Blockista. Okei, onhan Eiffeli niiden keskellä vähän "mikä-ei-kuulu-joukkoon"-kamaa. Lontoo ja Pariisi ovat kuitenkin molemmat vanhoja ja kivoja kaupunkeja, joten, kai nämä keskenään toimeen tulevat :)

Korkeudeltaan tämä on 25cm silmämääräisesti mitattuna. Ja, olenpa julma ihminen, häpäisen (tai pyhitän) Pariisin kuuluisimman nähtävyyden: tämä on minulla korvakorutelineenä :D Noihin pieniin reikiin saa niin kovin kätevästi ripustettua niin pienet kuin suuretkin korvakorut...




Ja ei tässä vielä kaikki. Lisäksi sain Pariisi-sateenvarjon, joka tosin melko varmasti kääntyy nurinperin pikku tuulella... Mutta ei välttämättä niin helposti, kuin toinen sateenvarjoni, joka taittaa niskansa jo vain auton ajaessa ohi. :D
varjo

Ei kommentteja: